Olinkin tänä aamuna reippaalla tuulella. Aamukahvia nautiskellessa katselin ulos ikkunasta ja näin SEN miten taas itätaivas kävi loimuamaan punaisen eri hehkuissa!
Eihän siinä mikään auttanut, kun vaatetta päälle, kamera kainaloon ja ulos kokeilemaan vieläkö vanha "katiska" lähtisi tulille ja iloisestihan tuo mamin auto hörähtikin käymään. (valokatkaisin ei oikein pelittänyt ja vaihteetkin olivat aika tahmean tuntuiset...)
Lämpömittari näytti nimittäin -28 ja rapiat, ehkei nyt ihan paras idea tuo aamuretki kuitenkaan...
Tässä aamun valokuvasatoa
Tässä tienpätkällä seisoinkin sitten aika kauan, takarengas oli tyhjentynyt ja piti ruveta vaihtohommiin, kyllä naurattikin makeasti, kun vararengasta takaluukusta tongin. Luukku olikin niin komeassa jääkuorrutuksessa, ettei se suostunut liikahtamaankaan. Onneksi takapenkkiä kääntämällä sain renkaan ongittua kaiken romppeen ja tähdellisen alta esille.
Päätin kyllä hommata katiskaani paremman tunkin, oli nimittäin niin kätevä laite minkä peräkontista löysin...
Onneksi oli vararengas, tunkki ja kaikenlisäksi vielä sopiva pultinväänninkin mukana, lähimpään asuttuun tupaan kun oli neljän kilometrin matka.
Hiukankos harmitti kun se paras kuva jäi ottamatta, nimittäin se luttana takarengas auringonnousu taustalla hehkuen...
Loppujen lopuksi kodin lämmössä olin oikein tyytyväinen aamuretkeeni, sellainen elämysmatka monessakin mielessä!
Jaa,että lähtisinkö uudestaan tällä pakkasella?
Ilman muuta, kahvia otan kyllä huomisaamuna termokseen ja leipää ja makkaraa ja tulitikkuja ja sytykkeitä ja muutaman kuivan halon ja...
Vapaaehtoiset retkeläiset voivat ilmottautua mukaan!
