Eilen meinasi käydä hassusti, sohva ja muu puuhailu vei melkein kokonaan huomioni siltä mitä maailmassa tapahtuu!

Onneksi Isännyys oli valppaampi ja  huuteli keittiöön mennessään minutkin horroksestani hereille. (Iltakahvia kait oli menossa keittämään olihan kello jo melkein puoli 10...)

JA WAUTSI mikä loimotus näkyikään metsän takana!

Sainpa minäkin vauhtia töppösiin ja ryntäsin pihalle kuvaamaan. Hetken valottuneita koivunkylkikuvia nappailtuani kuulin järjen ääntä päässäni ja hyppäsin autoon ja tein siirtymäajon paremmille metsästysmaille...

Parhaimmat punahehkut olivat jo kyllä kadonneet, mutta olen oikein iloinen näistäkin näppäyksistä.

Liekö tuhkapilvien aiheuttamaa tuo väriloisto, siis kaunista saastetta taivas täynnään...

 

 

Värit ei kyllä ole läheskään niin hurjan komeat mitä silmä näytti, joku onneton minä oli tehnyt jotain "säätöjä" kameraan  jossain vaiheessa kukkamakrokuvia kuvatessaan...